Perroquet tapetti saapui perjantaina ja pääsimme seinien maalaamisen jälkeen laittamaan sitä seinään maanantai yönä, kun poika oli mennyt nukkumaan. Monenlaista tapettia on tullut laitettua seinään, mutta ei koskaan näin tummaa. Siinä olikin sitten omat haasteensa, joita ei etukäteen osannut ottaa huomioon.
Tämän kokemuksen perusteella voin ehdottamasti suosittella, että alla oleva seinä pohjamaalataan samalla sävyllä kuin tapetin pohja. Koko seinää ei välttämättä tarvitse maalata, vaan ainostaan ne kohdat, joihin tapetin sauma osuu. En tiedä olivatko meidän tapettimme reunat jo valmiiksi epätasaiset vai turposiko tapetti kummallisesti vettyessään. Joka tapauksessa asennettaessa puskusaumat menivät joissakin kohdissa liian lähellä toisiaan kun taas toisissa kohdissa saumojen väliin jäin vajaa puolen millin rako. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kyllä valkoinen seinä paistoi reippaasti mustan tapetin alta. Lisäksi tapetin valkoiset reunat jäivät joistain kohdista näkyviin. Kun lopettelimme tapetointia yhden aikaan yöllä, olin suoraan sanottuna hieman järkyttynyt lopputuloksesta. Lähes joka ikinen sauma pisti pahasti silmään.
Tänään mies ehti hieman korjailla saumoja. Tähän puuhaan tarvittiin erittäin ERITTÄIN ohueksi leikattu pensseli (tai oikeastaan sivellin) ja tapetin väristä maalia, jota meillä satui jo olemaan valmiina. Mies käytti hieman reilut kaksi tuntia siihen, että kävi läpi joka ikisen sauman ja töpötteli varovasti maalia kohtiin, joissa näkyi joko seinää tai tapetin reunaa. Tapetti siis pelastettu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti